tiistai 31. joulukuuta 2013

Aattona sisävessaan

Tarkoitus oli, että talveksi saadaan sisävessa käyttöön. Onneksi kunnon talvikelejä ei vielä ole ollut, koska tekemisemme on edennyt aika hitaasti.  

Lattian toisen maalikerroksen jälkeen soviteltiin suihkun paikkaa.



Koolingit seiniin.



Levyt paikoilleen.




Muutama päivä jouluun, kittaukset tehty. Samaan aikaan tuli tilatut tuplat saunan ikkunoihin ja vanhat ulkopokat piti siistiä ennen tuplien paikoilleen asentamista.



Hihii, tällaista tapettia meidän kylpyhuoneeseen ostettiin! Tätä ei suunniteltu, vaan valittiin muutaman myymälän läpi käytyämme periaatteella: käykö sulle, mulle käy. Tuota laitettiin kahdelle seinälle, joista suurempaan keskelle jää valkoinen tausta lavuaarin paikan taustaksi.





Suihkukaappi nostettiin nurkkaan paikoilleen, ei vielä asennettu. Suihku on tarkoitettu pääasiassa meidän kahden aikuisen käyttöön ja vain harvoin käytettäväksi. Ei pitkiä suihkusessioita eikä veden roiskimista ympäriinsä ylipäätään tässä huoneessa.
Pihasauna tulee jatkossakin olemaan meillä pääasiallinen pesupaikka.





Ja sitten... jouluaattona, juuri ennen kuusenhakureissua, asennettiin vessa paikoilleen!





Kylppärissämme riittää paljon vielä tehtävää ja moni asia puuttuu; pesukomuutista haaveilen, siihen lavuaari, pyyhkeille ja wc-paperille teline, naulakot kylpytakeille, hyllyä, ynnä muuta.
Lattialistatkin olen jo maalannut, laitetaan paikoilleen kun ehditään.







Jatketaan siis hommia ensi vuoden puolella.



Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2014 !






sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Pikkumatto kylppäriin

Viime kesänä minulle heräsi ajatus, että olisi kiva tehdä käsityö pitkästä aikaa.
En ole koskaan ollut kovin kiinnostunut ompelemisesta tai kutomisesta. Ne harvatkin aloitetut työt ovat tahtoneet jäädä keskeneräisiksi. Yläasteella käsityönopettaja arvioi työskentelyni kuutosen arvoiseksi. Yksi episodi, joka ei ainakaan lisännyt intoani, on jäänyt erityisesti mieleeni. 

Saimme kerran tehdä virkkaustyön loppuun kotona ja palautettuani kirkkaanpunaisen lippiksen valmiina, opettaja sanoi, että joku muu kuin minä on tehnyt sen. Oli kuulemma liian tasaista jälkeä minun tekemäkseni! 
Omasta mielestäni olin onnistunut hyvin. Kotioloissa tekeminen oli aivan erilaista kuin levottomassa luokassa ja se näkyi myös työn jäljessä. Loukkaannuin tuosta syytöksestä syvästi.
Juttu päättyi siten, että äitini piti soittaa opettajalle ja todistaa että kukaan muu ei ole työtä puolestani tehnyt. Seuraavalla tunnilla opettaja pyysi anteeksi epäilyään.

Mahtoiko johtua tuosta muistosta, että juuri virkkaaminen oli mielessäni pyörinyt ajatus. 
Kävin syksyllä varta vasten käsityömessuilla hakemassa ideaa ja värkkiä. Ostin sieltä tuubi-lankaa ja koukun nro 10, mukaan sain myös ohjeen kukkamattoa varten.

 


Aloittaessani huomasin, että olin unohtanut virkkauksen alkeet, miten tehdään mikäkin silmukka ja mitä lyhenteet ohjeessa tarkoittavat. Printtasin netistä silmukkaohjeet kuvien kera ja aloitin opettelun.  



Tässä meni jokin pieleen, mattohan tästä pitäisi tulla.



Muoto on jo melkolailla oikea, mutta ohjeista en vielä tässäkään vaiheessa ymmärtänyt paljoakaan. Kunhan sovelsin ja opettelin pylväitä ja muita. 




Olin muutaman kerroksen verran jotenkuten päässyt jyvälle ohjeista. Reiät osuivat jo kohdilleen, kukkakuvion tekemisen olin hylännyt jo alkuvaiheessa. Ehkä seuraavan kerran sekin onnistuu.



 Alkoi olla aika painava käsityö sylissä väänneltäväksi. Jospa tästä tulisikin vain pikkumatto...



Reunan tein ohjeen mukaan, joskin siinä olisi pitänyt olla suurempi matto halkaisijaltaan. Niinpä reunus on hieman kohoileva, mutta ei se minua haittaa. Ensimmäinen itse tekemäni matto!






Taisi se kuutonen olla ihan sopivasti arvioitu!